Osmo Salo / Turun telakka

Auringonlaskun alan huikea nousu

Turun telakan pääportilla on tyytyväinen mies. Osmo Salo on asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden luottamusmies, jonka työnantaja on juuri ilmoittanut saaneensa kahden uuden loistoristeilijän tilauksen. Edelliset kaksi saatiin syyskuussa.

Varsinaisuomalaiseen tapaan riemu purkautuu hillitysti:

– Täytyy myöntää, että nyt menee vähän paremmin, Salo sanoo

Samalla kun telakka ilmoitti uusista tilauksista, se kertoi investointiohjelmastaan ja lisäväen tarpeestaan. Oman henkilökunnan määrää lisätään noin viidelläsadalla 1 800:aan. Täydellä kapasiteetilla pyöriessään telakka työllistää yhteensä 15 000 ihmistä alihankintaketjunsa kautta.

Työllisyysvaikutuksen ymmärtää paremmin, jos miettii hankkeen kokoa: ison risteilijän tuotantoa varten telakan hankintaosasto joutuu kirjoittamaan pitkän kauppalistan. Siinä on noin kolme miljoonaa yksittäistä tavaraa, jotka jonkun täytyy tehdä ja asentaa.

Esimerkiksi tulevia risteilijöitä pienemmän Freedom of the Seas– risteilijän rakentamiseen meni 340 000 neliötä teräslevyä ja 2 000 kilometriä hitsausaumaa. Siihen käytettiin 5 000 kilometriä sähköjohtoa, 5 800 neliötä ikkunoita ja melkein puoli miljoonaa litraa maalia.

Perinteisen laskutavan mukaan ison risteilijän hinnasta noin 80 prosenttia on ulkoa ostettavaa tavaraa ja työtä. Jos risteilijä maksaa noin 800 miljoonaa, siitä voi laskea työllisyysvaikutukset. Meyerin Turun telakan tilauskirjassa on nyt kymmenen risteilijätilausta, ja viimeisin tästä satsista valmistuu 2024.

Turun telakan omistaja on vakavarainen

Osmo Salon mukaan telakan huikean nousun ratkaiseva tekijä on uuden omistajan vakavarainen asema ja sitoutuminen. STX:n aikanahan telakka oli konkurssin partaalla. Se ei saanut lainoitusta eikä takauksia uusille tilauksille.

Samaa sanoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. Hän on telakan entisiä toimihenkilöitä ja on istunut sekä Meyerin että sen edeltäjien hallituksissa.

– Suomessa oli aikaisemmin vaikea saada rahoitusta laivaan. Kaikki halusivat eroon koko alasta. Meyerin hallituksessa alettiin tehdä päätöksiä, joista oli vain puhuttu edelliset 20 vuotta. Silloin lähtivät myös investoinnit liikkeelle.

Salon mukaan ratkaisevaa on tietysti osaaminen paitsi rakentamisessa, myös suunnittelussa ja projektinhallinnassa.

– Energiatehokkuus, vähäpäästöisyys, innovaatiot ja aikataulujen pitäminen ovat asioita, joita asiakkaat arvostavat.

Uusin innovaatio on polttokennot

Ennen kuin toimitusjohtaja Jan Meyer voi sujauttaa allekirjoitetun risteilijätilauksen tai sitä koskevan aiesopimuksen povitaskuunsa, on töitä tehty jo pitkään. Asiakkaalla on näkemys siitä mitä hän haluaa, ja telakalla pitää olla visio siitä miten se toteutetaan.

– Siinä vaiheessa telakan oma suunnitteluporukka työstää tarjousta. Lopputulos esitellään varustamolle, joka on saanut esitykset myös muilta telakoilta, Osmo Salo sanoo.

– Tässä vaiheessa on pärjättävä, jotta pääsee jatkoon, hän lisää.

Kun suunnitelmaa päästään hieromaan, esitykset täsmentyvät. Kun kauppa kätellään tehdyksi, niin telakalla on jo selkeä näkemys, miten projekti etenee. Sen mukaan myös edetään.

Suomalaisten etu eli Jorma Malisen mukaan ”maailman mittaluokassa ainutlaatuinen osaaminen” tulee tässä vaiheessa esiin.

– Mikään muu telakka ei pysty rakentamaan tällaisia, monipolttoainetekniikalla toimivia, laivoja. Viimeisin innovaatio on polttokennot, joilla tuotetaan hotellipuolen sähköt. Siitä ei tule lainkaan saastetta, vaan jäte on puhdasta vettä. Laivat myös lähtevät ajallaan, mikä on ainutlaatuista koko alalla.

Myös Rauman telakka sai laivatilauksen

Meyer Turku ei ole ainoa suomalainen telakka, jolla menee hyvin. Rauman uudelleen henkiin puhallettu telakka sai syyskuussa neljän laivan tilauksen puolustusvoimilta, ja siellä rakennetaan myös tekosaaria Persianlahdelle.

Helsingin telakka luovutti syyskuussa uusimman jäänmurtajansa liikennevirastolle, ja tekeillä on neljä jäätä murtavaa alusta Venäjän suurimmalle varustamolle.

Jorma Malisen mukaan kaikilla Suomen telakoilla on vahva erikoisosaaminen ja siitä on nyt kysyntää. Esimerkiksi erikoisaluksista on Venäjällä jatkuva lisätarve. Maailman risteilybisnes kasvaa 4–6 prosenttia vuodessa, ja Carnival Cruises tulee tarvitsemaan noin 40 uutta alusta.

– Mielenkiintoista on myös nähdä mistä USA hankkii tulevat jäänmurtajansa. Maailman murtajista 70 prosenttia on rakennettu Suomessa.

Vuorineuvos Ole Johanssonin vetämän telakkatyöryhmän raportissa vuonna 2013 telakkateollisuutta pidettiin auringonlaskun alana ja Turun telakkaa kypsänä lopetettavaksi. Raportin muisteleminen saa vieläkin sekä Osmo Salon että edeltäjänsä Jorma Malisen hiuskarvat pystyyn.

Pekka Kaipainen
Kuva Suvi Elo

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*