Neuvottelupöydässä ei haeta riitaa

Neuvottelupöydässä ei haeta riitaa

Jos ei koskaan anna periksi, ei saavuta tulosta. Kompromissit ovat välttämättömiä, sanoo kokenut työmarkkinaneuvottelija Tuovi Orpana.

Miksi ihmiset eivät voi itse sopia työehdoistaan, vaan joutuvat noudattamaan ylhäältä annettuja, liittojen neuvottelujen tuloksia? Näin kysymällä on julkisuudessa kyseenalaistettu tähän asti hyvin toiminut sopimusjärjestelmä.

Liittojen tekemät työehtosopimukset eivät ole ”ylhäältä annettuja”, vaan demokraattisen kontrollin kautta kulkeneita. Pron eläkkeellä oleva sektorijohtaja Tuovi Orpana kertoo, että tavoitteita ei vedetä hatusta. Ne saadaan jäseniltä. Pron työmarkkinatutkimus kerää kahdesti vuodessa kentältä tietoa, miten palkkaus on kehittynyt ja mitä liiton edunvalvonnalta toivotaan.

– Osaa toiveista voi edistää työpaikoilla luottamusmiehen avulla. Osa on muutosehdotuksia tuleviin työehtosopimuksiin, Orpana sanoo.

Neuvottelukunnissa on voimaa

Pro neuvottelee yli 50 työehtosopimusta eli tessiä. Miten liitto pystyy hallitsemaan niin monen eri alan erityispiirteet? Ei pystyisikään ilman alakohtaisia neuvottelukuntia, joita on yhtä monta kuin tessejäkin.

Pron hallitus nimeää neuvottelukuntien jäsenet neljäksi vuodeksi edustamaan tasapuolisesti isoja ja pieniä yrityksiä, eri maakuntia ja molempia sukupuolia. Ryhmät kokoontuvat 4–6 kertaa vuodessa, tes-neuvottelujen lähestyessä tiiviimmin.

Jäsenten tes-toiveet päätyvät neuvottelukuntiin ja isoimpien alojen luottamusmieskokouksiin. Liiton asiamiehet valmistelevat johtopäätökset tekstiksi.

Liiton yhteiset tavoitteet syntyvät, kun Pron hallitus nostaa neuvottelukuntien työstämistä tavoitteista esille yhteensä viisi–kuusi tärkeintä.

– Se on parempi kuin esimerkiksi 25 tavoitetta, joista jouduttaisiin yksi toisensa jälkeen luopumaan, Tuovi Orpana sanoo.

Alakohtaisia tes-tavoitteita sen sijaan voi olla paljon. Jos kaikki saadaan läpi, niitä on ollut liian vähän. Pitää olla neuvotteluvaraa.

Kun nyt neuvotellaan kilpailukykysopimuksesta, on yhdellä alalla sovituilla asioilla suuret heijastusvaikutukset muihin aloihin. Siksi liitolla on reunaehtoja, joihin neuvottelukunnat eivät vaikuta. Ne liittyvät esimerkiksi työnantajien vaatimuksiin työajan pidentämisestä ja paikallisen sopimisen laajentamisesta.

Vanhan ajan neuvottelijat takaisin!

Kun tavoitteet on vahvistettu, alkaa kalentereiden selaaminen Pron ja työnantajaliittojen toimistoissa. Neuvottelijat nimetään.

– Meiltä kutakin tessiä neuvottelemaan lähtevät ainakin kyseisen alan sektorijohtaja, sopimusalavastaava ja neuvottelukunnan puheenjohtaja, Tuovi Orpana sanoo.

Neuvottelut pidetään yleensä työnantajaliiton tiloissa. Ennen marssia sinne Pron neuvottelijat kertaavat tavoitteet perusteineen ja vaikutuksineen.

– Kaikkien tulee olla sitoutuneita. Myös ryhmän roolijako käydään läpi. Liiton työsuhteiset esittelevät tavoitteet, ja työpaikkoja edustavat jäsenet perustelevat.

Some-aikana tulee korostaa neuvottelujen luottamuksellisuutta. Tuovi Orpanan mukaan hölösuisuudella on seurauksensa.

– Joku kertoi Facebookissa olleensa tes-neuvotteluissa, ja että työnantaja hyväksyi tällaisen ehdotuksen. Tieto päätyi työnantajan kautta työnantajaliiton neuvottelijoille, ja kyseisen asian eteneminen pysähtyi.

Tapaus heikensi työantajaliiton neuvottelijoita. Orpanan mukaan on myös palkansaajien etu, että vastapuolen neuvottelijat ovat vahvoja. Silloin se mitä sovitaan, pitää, eivätkä neuvottelijat alista jokaista yksityiskohtaa liittonsa elinten käsittelyyn.

– Ikävä kyllä vanhan ajan vahvat neuvottelijat ovat työnantajaliitoissa vähentyneet.

Neuvottelija voi nyt tulla paikalle ja pyytää Pron tavoitteet sähköisessä muodossa lähettääkseen ne jäsenyrityksiin kommentoitaviksi.

– Silloin prosessi leviää käsiin. Molempien osapuolten tulee haluta yhteistä ratkaisua.

Hyviä esimerkkejä löytyy Orpanan mukaan ainakin rakennus- ja palvelualoilta sekä kemian teollisuudesta. Mutta toisen ääripään neuvottelijat eivät edistä edes omien yritystensä etuja, jos asia alkaa hiertää.

– Pitää pystyä asettumaan toisen rooliin ja olla sanojensa mittainen. Kun tuntee vastapuolen, tietää miten tiukalle asiat voi vetää.

Pron neuvottelijat ovat monessa liemessä keitettyjä ja tietävät, että kompromissit ovat välttämättömiä.

– Jos ei anna missään periksi, ei koskaan saa mitään sovittua.

Ei uhoa eikä revittelyä

Kun tulos on saatu aikaan, liiton neuvotteluryhmän jäsenet käsittelevät sen keskenään ja sitoutuvat siihen. Tuloksesta tiedotetaan, kun alan neuvottelukunta Prossa sekä Pron hallitus ja työnantajaliiton hallitus ovat sen hyväksyneet.

Tiedotuksen tulee olla asiallista. Ei ole järkevää tuulettaa, että nyt otettiin selkävoitto. Se tuskin on totta, ja uho haittaisi myöhempää yhteistyötä. Eikä kannata repiä vaatteitaan tyyliin ”me hävittiin tää peli”. Neuvottelut ovat prosessi, joka hakee koko ajan tasapainoa osapuolten välille. Onhan palkansaajillekin tärkeää, että yritykset tuottavat voittoa, jotta niillä on palkanmaksuvaraa ja tulevaisuutta.

Kehuja tulee harvoin. Tuovi Orpana kaipaa lisää solidaarisuutta.

– Palaute on koventunut ja odotukset lisääntyneet. Entistä enemmän halutaan jäsenmaksulle vastinetta. Minusta joskus voisi olla kiinnostunut myös siitä, että kaverilla menee hyvin, vaikka oma asia ei tällä kertaa edistynyt.

– Jäsenet voisivat myös joskus miettiä, miten liiton palkolliset ja neuvottelijat jaksavat. Voin sen nyt sanoa, kun en enää itse heihin kuulu.

Tiina Pelkonen
Grafiikka Elli Ravantti

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*