Jarkko Nieminen vaihtoi tenniksen salibandyyn

Jarkko Nieminen vaihtoi tenniksen salibandyyn

Jarkko Nieminen pelasi 15 vuotta tennistä ammatikseen maailmalla. Nyt hän pelaa salibandya Tampereen Classicissa. Millaista on huippu-urheilijan työ? Miltä tuntuu olla uranvaihtaja ja saada yhtäkkiä parikymmentä uutta työkaveria?

 

Jarkko Nieminen solmi keväällä salibandyliigassa pelaavan Tampereen Classicin kanssa pelaajasopimuksen kaudelle 2016–2017. Syntyi kohu: salibandypiireissä ja mediassa pohdittiin, onko Nieminen edes tosissaan ja miten käy salibandyn uskottavuudelle. Se ei Niemistä häirinnyt.

– Ne jotka tuntevat minut, tietävät, että urheilemaan lähden aina tosissani.

Niemiselle tämä on uusi alku.

”Lähden salibandykentille nöyränä”

Elokuisena aamupäivänä Lempäälässä taivaalta ripeksii vettä. Jarkko Nieminen saapuu tutustumaan Tampereen Classicia sponsoroivan Kiilto Oy:n tehtaaseen ja työntekijöihin. Salibandyliigan runkosarjan alkuun on aikaa kuukausi. Laji ja joukkue kiinnostavat kiiltolaisia: Miten salibandy sujuu, mitä Classicille kuuluu, Niemiseltä kysellään. Joka päivä paremmin, hän kertoo.

Keväällä Nieminen asui vielä Kööpenhaminassa. Hän harjoitteli vaimonsa Anu Niemisen työpaikalla sulkapallohallissa salibandya itsekseen: laukaisutekniikoita, kuljetuksia, harhautuksia ja suojausta.

– Aina kun kävin Suomessa, pyrin käymään myös Tampereella. Nyt takana on kuukauden verran treenejä joukkueen kanssa ja yksi harjoituspeli.

Suomen menestynein tennispelaaja on viimeiset 15 vuotta pelannut salibandya vain kerran vuodessa – tennis- ja golfammattilaisten haasteottelussa. Hän sanoo lähtevänsä salibandykentille nöyränä. Arvostus lajia kohtaan on suuri.

– En ole hirveä jännittäjä, mutta ensimmäisiin Classic-treeneihin mennessä jännitin, miten sopeudun porukkaan ja miten minut otetaan vastaan. Sen verran tunsin lajia, että hurja vauhti ei yllättänyt.

– Minua ei mitenkään tukiopetettu siinä alussa. Menin jonon viimeiseksi, jotta ehdin katsoa, miten edellä olevat toimivat jossain harjoituskuvioissa.

Vamma laittoi suunnitelmat uusiksi

Tehdaskierroksen ja lounaan jälkeen Niemisen pitää kiirehtiä Kiilto Oy:n seinäkalenterikuvauksiin. Nieminen poseeraa Höytämönjärven rannalla varustekassi olallaan. Sade on tauonnut, mutta kiireen vuoksi siirrytään sisätiloihin.

Nieminen vaihtaa paidan lennosta, kuvausryhmän AD puuteroi kasvoja, videokuvaajat säätävät valoja ja kameroita ja ohjaaja käy läpi käsikirjoitusta.

Kiilto Family -konsernin liiketoiminnan kehitysjohtaja Ville Solja haastattelee. Takassa loimuaa tuli.

– Toistaiseksi olen ollut enemmän kameran edessä kuin salibandykentällä, Nieminen naurahtaa.

Kentälle olisi jo kova halu.

Tampere Areenalla 21. syyskuuta pelattavan salibandyliigaottelun piti olla Niemisen ensimmäinen, mutta oikeassa jalassa ilmennyt kantakalvon tulehdus laittoi suunnitelmat uusiksi. Kuvauksia seuraavana päivänä paljastuu, että vamma estää pelaamisen vähintään kaksi kuukautta.

– Tämä ei ole salibandyvaiva eikä ihan viikossa syntynyt, vaikka alkoi nyt oireilla. Ehkä kaikki kilometrit yhteensä painavat, Nieminen huokaa.

– Tennisuralla oli pari rannevammaa, mutta käytännössä sain pelata 15 vuotta terveenä.

35-vuotias ei treenaa kuin nuori

Päivä kääntyy iltaan, mutta urheilijan työpäivä on vasta puolessa välissä. Classic harjoittelee Tampereen tenniskeskuksessa. Kuuden maissa joukkue valuu kuntosalille, jossa rauta kolisee ja radiossa rätisee paikalliskanavan rock. Pelaajat treenaavat omatoimisesti valmentaja Samu Kuitusen valvovan silmän alla. Samalla vaihdetaan kuulumiset. Päävalmentaja Petteri Nykky piirtää kuvioita A4-kokoiseen tauluun.

Salilla on myös muita kuntoilijoita. ”Mä katoinkin, et onks toi Jarkko Nieminen”, eräs naisista kuiskaa.

Nieminen sanoo harjoittelevansa nyt saman verran kun tennisuransa viimeisinä vuosina.

– Nuorempana treenasin enemmän, mutta vuosien varrella treeni väheni ja keskityin enemmän huoltoon ja palautumiseen. 35-vuotias ei pysty enää treenaaman yhtä paljon kuin 25-vuotias.

Treenaamisen ja levon suhteen on oltava tasapainossa. Omalla kohdalla oikean suhteen oppii hyvien ja huonojen kokemuksien kautta, Jarkko Nieminen sanoo.

– Minun piti etenkin nuorempana varoa, etten treenaa liikaa ja liian kovaa.

Mikä hänen elämässään on muuten muuttunut?

– Ennen olin suurimman osan ajastani poissa kotoa ja hotelleissa. Nyt ulkomaan reissuja ei ole. Treenimatkat Tampereelle ovat pitkiä, mutta yöt olen kotona Helsingissä.

Onko tennis on herrasmieslaji?

Tenniksessä kilpakumppanit toimivat toistensa harjoitusvastustajina.

– Kaikilla on sama tarve treenata. Kun olin pelannut kauan, tunsin suurimman osan ja olin hyvissä väleissä kaikkien kanssa, treenit oli helppo sopia, Jarkko Nieminen sanoo.

– Nyt treenejä tai kisamatkoja ei tarvitse itse varata ja järjestää, treenikavereita on automaattisesti. Joukkue otti minut todella hyvin vastaan.

Tennisväki on Niemisen mukaan työyhteisönä mahtava.

– Kaikki taistelivat tosissaan kentällä, mutta kunnioittivat toisten tekemistä. Taistelu jäi kentälle.

– Eräs monessa lajissa mukana ollut fysiikkavalmentaja oli yllättynyt tenniksen hyvästä hengestä ja keskinäisestä kunnioituksesta.

Onko tennis siis herrasmieslaji?

– On se ehkä nykyään siinä mielessä, että kunnioitetaan toisia. Aiemmin vastustajia provosoitiin enemmän.

Menestyjän pitää kehittyä koko ajan

Classicin treenit jatkuvat salibandykaukalossa. Osa joukkueesta harjoittelee laukauksia, osa syöttelee, osa pelaa kentän päässä. Tänään treenataan erityisen kovaa. Nieminen ja muut loukkaantumislistalla olevat jättävät kentän.

Tennis on maailman pelatuin yksilölaji – harrastajia on arviolta 60–70 miljoonaa, mutta kaikki eivät tietenkään yritä ammattilaisiksi. Tennis vaatii nopeat jalat, kestävyyttä, räjähtävyyttä ja voimaa. Jarkko Nieminen kertoo, että kilpatennis on muuttunut kovemmaksi ja fyysisemmäksi.

– Maailman 10. paras pelaaja ei juuri pelaa paremmin kuin 10 vuotta sitten, mutta maailman 300. paras pelaa paljon paremmin.

Pärjääminen vaatii yhä enemmän työtä. Koko ajan pitää kehittyä.

– Oma vahvuuteni oli, että halusin koko ajan olla parempi. Joka vuosi tuli uusi ikäluokka, joka pelasi entistä kovemmin. Jos pysyy vain omalla tasollaan, tipahtaa vauhdista, Nieminen analysoi.

– Minusta kaikkien alojen menestyjiä yhdistää, että he eivät ikinä lopeta kehittymistä, tai ainakin yrittävät kehittyä koko ajan.

Mitä enemmän osaat, sen vaikeampaa kehittyminen on. Työelämässä puhutaan työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämisestä, siitä tässäkin on kysymys.

Lahjoja ja suurta rakkautta

Lapsuuden valokuvassa 11-vuotiaan Jarkko Niemisen collegepaidassa lukee: Tennis is fun for everyone. Tennis on kuulunut Niemisen elämään aina. Vanhemmat Kauko ja Leena olivat kemistin päivätyönsä lisäksi tennisvalmentajia. Jarkko ja häntä seitsemän vuotta vanhempi sisko Anna-Riikka saivat valita harrastuksensa.

Jarkko aloitti tenniksen 3-vuotiaana lyömällä pehmopalloa eteisen ikkunaa vasten. Hän harrasti monia lajeja, mutta tennis oli kivointa. Mikä on paras tennikseen liittyvä muisto lapsuudesta?

– Vanhempieni vetämät Maskun tenniskerhoviikonpolut. Aluksi leikin koulun jumppasalin näyttämöllä ja sitten pääsin pelaamaan.

– Myöhemmin olin Maskussa kesätöissä, kuuntelin radiota ja kastelin massakenttiä. Loppuaika pelattiin kavereiden kanssa tennistä.

Ensimmäisiin tenniskisoihin Niminen osallistui ekaluokkalaisena, koululaisten SM-kisavastustaja oli kuudesluokkalainen. Ensimmäinen peli ulkomailla oli Tukholmassa 10 vuotiaana. Ruotsista löytyi hänen tasoisiaan vastustajia.

Siitä alkoivat kansainväliset pelit: maalla tai kenttämateriaalilla ei ollut väliä, Nieminen sopeutui helposti.

Ura nousuun

Lukiolaisena Jarkko Nieminen harjoitteli kaksi kertaa päivässä. Lisäksi oli fysiikkaharjoituksia, muiden lajien treenaamista sekä läksyjen lukua. Kun hän valmistui Aurajoen lukiosta vuonna 2000, hän ajatteli kokeilla ammattilaisuutta.

Monipuolisuudesta tuli Niemisen valtti, hän pelasi tennistä hyvin kaikilla alustoilla, sisällä ja ulkona, ja oli sekä fyysisesti että henkisesti vahva.

Ammattilaistenniksen kausi kestää 11 kuukautta, ja voitoista ansaitut ranking-pisteet ovat voimassa 12 kuukautta. Association of Tennis Professionals (ATP) päivittää viikoittain miesten maailmanlistaa. Jos pelaaja pystyy voittamaan koko ajan, pisteet säilyvät.

Tukholman avoimessa tennisturnauksessa, Stockholm Openissa, Nieminen nousi vuonna 2001 ensimmäisen kerran rankingissa sadan joukkoon, sijalle 69, ja loppuotteluun.

Gran Slamien pääsarjassa hän pelasi ensimmäisen kerran vuonna 2002. Australian avointen ensimmäisellä kierroksella vastassa oli oma esikuva, Pete Sampras. Vuonna 2006 Nieminen oli rankingissa 13. eli kahden ottelun päässä top kympistä.

Matkalaukkuelämää maailmalla

Tennisammattilaisen elämä on harjoitusohjelmien laatimista, harjoittelua, matkustamista ja pelejä. Jarkko Nieminen varasi itse lentonsa ja hotellinsa.

– Ensimmäiset vuodet matkustin kuin vettä vaan, mutta viimeisinä vuosina koko ajan liikkeessä oleminen alkoi tökkiä. Maat ja hotellit vaihtuivat viikoittain.

Tennisammattilainen ei voi suunnitella elämäänsä kovin pitkälle. Jos oli pelannut tasaisesti hyvin läpi edellisen vuoden ja ranking oli hyvä, tiesi, että pääsi kaikkiin isoihin kisoihin mukaan seuraavat 5–6 kuukautta.

– Pahimmillaan mentiin kuukausi kerrallaan. Kisoihin ilmoittaudutaan kuusi viikkoa ennen, ja mukaan pääsy voi olla hilkulla. Viimeisellä kisaviikolla reissu voi kestää vielä kuusi päivää tai jos häviää, lähtö tulee seuraavana päivänä. Lentoja piti vaihdella sen mukaan, jatkuivatko pelit.

Nieminen rentoutui lukemalla ja musiikkia kuuntelemalla. Ystäviin hän piti yhteyttä kännykällä.

– Kaikkea ei voi saada yhtä aikaa, ei voi nähdä ystäviä ja perhettä viikoittain ja olla tennispelaaja. Hyvät ystävät pysyivät, vaikka ei koko ajan nähty.

Ammattilaisuudessa oli parasta, että sai pelata.

– Pikkupoikana alkaneesta rakkaasta harrastuksesta ja intohimosta tuli monivuotinen ammatti. Totta kai se oli rankkaa, mutta se ei tuntunut työltä, kun rakastin sitä niin paljon.

Iso yleisö sytyttää

Tennisammattilaisena Nieminen pelasi tai treenasi 50 viikkoa vuodesta. Lomaa oli marraskuussa kaksi viikkoa. Hän on tehnyt elämässään vain yhden ulkomaan matkan, joka ei liittynyt tennikseen – tutun häihin. Mikä oli suosikkikohde?

– Jos pitkää matkaa ei lasketa, niin Australia, kulttuurin, ilmapiirin ja sään vuoksi. Siellä on Amerikasta ja Euroopasta parhaat puolet.

Niemisen mielestä ATP-kiertueella paras yleisö oli Stockholm Openissa, koska se oli hänelle ikään kuin kotikisa.

– Tukholmaan tuli aina paljon suomalaisia. Suurin osa yleisöstä kannusti minua, sillä ruotsalaiset pitivät minusta. Pelasin siellä aina hyvin, osin sen takia. Olen aina tykännyt pelata isoille yleisöille.

Freelancer-urheilua

Tennikseen liitetään tietty glamour, mutta työ lajin huipulla on raatamista. Yleisö näkee vain pelit, tappiot ja voitot sekä uutiset palkintorahoista.

Tennisammattilaisen tulot muodostuivat palkintorahoista ja sponsoripalkkioista. Jos voitat matsin, saat rahaa, jos voitat toisen kierroksen, saat vielä enemmän.

– Tosi pieni prosentti kaikista yrittäjistä tienaa tenniksellä, ihan kärki on eri asia.

Pelaajalle jokainen matsi on riski, Nieminen sanoo.

– Sopimuslajeissa kirjoitat pelaajasopimuksen, joka takaa tulot sovituksi ajaksi, vaikka loukkaantuisit ja istuisit penkillä. Tenniksessä loukkaantuminen johtaa palkattomuuteen.

Nieminen kertoo yrittäneensä käyttää maalaisjärkeä, jotta saisi jotain palkintorahoista aina säästöön. Hän on sijoittanut muun muassa vuonna 2002 perustamaansa Jarkko Nieminen Oy:ön.

Nieminen oli urallaan ATP-kiertueen pelaajaneuvostossa Player Councilissa kaksi kautta vuosina 2010–2014. Neuvosto tuo pelaajien näkemykset esille ATP-kiertueen hallinnossa.

– 12 pelaajien edustajaa on mukana päättämässä asioista, kuten sääntömuutoksista ja palkintorahoista. Oli mielenkiintoista nähdä laji myös ”toiselta puolelta”.

Tennis elämässä aina

Jarkko Nieminen Tennis Akatemia on pyörinyt vuodesta 2012. Nieminen oli myös auttamassa alulle junioriakatemiaa Helsingin Talissa. Hän ei ole mukana akatemioiden päivittäisessä toiminnassa, mutta seuraa nuorten otteita ja on mukana päätöksenteossa.

– Tulevaisuudessa olen varmaan enemmän läsnä nyt, kun olemme nyt perheen kanssa asettuneet Suomeen.

Nieminen pelasi viimeisen ATP-turnauksensa lokakuussa 2015. Keväällä 2016 hän pelasi vielä Suomen Davis cup -joukkueessa ja valmensi junioreita pari kertaa viikossa Kööpenhaminassa.

Haastattelua edeltävänä päivänä Britannian Andy Murray voitti Argentiinan Juan Martin del Potron Riossa reilut neljä tuntia kestäneessä olympiafinaalissa, jota Nieminen oli kommentoimassa televisiossa. Kentille hän ei enää haikaile.

– En kaipaa kisaamista, mutta Wimbledonia ja muista lempikisojani kaipaan. Aion mennä jatkossa katsomaan pelejä ja aistimaan tunnelmaa.

– Tenniksessä sain toteuttaa monet unelmani ja kohdata rajani. En olisi tehnyt mitään toisin.

Nieminen sanoo, ettei hän ole jäänyt mistään paitsi tennisuransa takia.

– Joka päivä olisin voinut valita toisin, jättää kisan väliin.

Nyt hän sanoo ottaneensa etäisyyttä lajiin.

– Ei vain tule seurattua pelejä joka viikko. Mutta en ole mitenkään kyllästynyt tennikseen! Se on varmasti läsnä elämässäni aina.

Yhdessäoloa perheen kanssa

Aviopari Anu ja Jarkko Nieminen olivat molemmat korkeimmillaan omien lajinsa maailmanrankingissa sijalla 13. He pelasivat Pekingin olympialaisissa vuonna 2008 ja Lontoossa 2012. Esikoinen My syntyi syyskuussa 2015. Vanhemmuus on Niemisen mielestä niin ihanaa, ettei vapaa-ajalla tarvitse olla erityistä tekemistä, voi vain olla yhdessä.

Mitä Nieminen sanoo, jos tytär haluaa tennis- tai sulkapalloammattilaiseksi kuten vanhempansa?

– On niitä huonompiakin valintoja. Jos tykkää pelata ja nauttii siitä, niin totta kai tuen hänen valintojaan. En ainakaan kiellä enkä tyrkytä mitään.

Tennisammattilaisuudesta haaveileville Nieminen antaa neuvon: pärjääminen vaatii hurjasti treeniä, treenaamisesta on pakko nauttia.

– Jos tennistä ei rakasta, ei sitä jaksa tehdä. Laji on niin vaikea ja monipuolinen, pitää olla pitkäjänteinen ja yrittää kehittää kaikkia osa-alueita: henkistä, fyysistä, teknistä ja taktista.

Salibandyssä hän haluaa auttaa joukkuetta kaikin tavoin ja kehittyä itse joka päivä paremmaksi pelaajaksi.

Haastatteluviikolla Nieminen on lähdössä joukkueen mukaan turnausmatkalle Latviaan, vaikka jalkavamma estää pelaamisen. Joka päivä hän harjoittelee sen, minkä pystyy.

Teksti Marjo Mikola
Kuvat Markus Sommers

Anna palautetta paperilehdestä!

pro_3-2016_kansi_lev_320px

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*