Liikuttaako sinua keppi vai porkkana?

Liikuttaako sinua keppi vai porkkana?

Kilpailukykysopimukseen liittyvät muutokset koskevat paria miljoonaa työntekijää. Sen tavoitteena on parantaa yritysten kilpailukykyä, luoda uusia työpaikkoja ja tukea julkisen talouden sopeuttamista.

Hienojen tavoitteiden taakse kätkeytyy suuria kysymyksiä. Mitä polkua pitkin niiden luokse päästään? Mikä ihmistä motivoi? Ohjataanko työntekijää kepillä vai porkkanalla?

Sopimuksen mukaan kokoaikatyön vuosittainen työaika pitenee keskimäärin 24 tunnilla eli kolmella työpäivällä vuodesta 2017. Keppi-päähänhän tämä ratkaisu sijoittuu.

Eri alojen ja työpaikkojen ihmisnäkemykset kepin ja porkkanan käyttämisessä näkyvät tavoissa, joilla työaikalisäys aiotaan toteuttaa. Joillakin aloilla arkipyhävapaat tai pekkasvapaat vähenevät. Joillakin työpaikoilla jokaiseen työpäivään lisätään kuusi minuuttia.

Joissain organisaatioissa lisätyöaika käytetään henkilöstön kouluttamiseen. Esimerkiksi Juuan kunta aikoo käyttää sen liikuntaan, ja idea alkoi mediajulkisuuden myötä levitä muihinkin kuntiin. Liikunta lisää tutkitusti energiaa ja terveyttä, joten tämä vaikuttaa toimivalta tavalta lisätä työntekijöiden hyvinvointia ja työn tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä.

Kunta-alan työnantajajärjestö KT kuitenkin ilmoitti, että heidän näkemyksensä mukaan liikunta ei ole oikea tapa toteuttaa työajan pidennys.

Julkisella sektorilla on vähemmän liikkumavaraa, mutta osa yksityisistä yrityksistä aikoo olla kokonaan pidentämättä työaikaa. Uskon, että ratkaisu on säästänyt näiltä yrityksiltä valtavasti työaikaa. He ovat voineet keskittyä työntekoon ja ehkä jopa porkkanan käyttämiseen työntekijöiden motivoimisessa.

Muualla maailmassa ollaan työaika-ajattelussa menossa ihan toiseen suuntaan. Ruotsissa on muun muassa Mölndalissa, Göteborgissa, Sundsvallissa, Örnsköldsvikissä ja ensi vuonna Malmössä tehty rajattuja kokeiluja kuuden tunnin työpäivästä. Kokemukset ovat olleet hyviä: monet työpaikat uskovat, että lyhempi työpäivä lisää tuottavuutta ja vähentää työvoiman vaihtuvuutta. Kuuden tunnin työpäivää tekevät ovat keskittyneet työhönsä paremmin kuin ennen, ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Työnajan lyhentäminen on saanut myös kritiikkiä. Sairauspoissaoloista koituvat kulut pienenevät, mutta on vaikea laskea, vastaavatko ne mahdollisen lisätyövoiman kustannuksia. Toisaalta koko maan tasolla työttömyyskorvaukset pienenevät, jos isompi osa väestöstä on töissä. Toyotan huoltoliikkeessä Göteborgissa ovat kuusituntiset työpäivät olleet käytössä kolmentoista vuoden ajan. Toimitusjohtaja Martin Banckin mukaan huoltoliikkeen tulos on noussut.

Täytyykö ihmistä kontrolloida ja pakottaa? Vai onko hän itseohjautuva olento, joka pystyy ottamaan vastuuta ja motivoimaan itseään? Nämä erilaiset ihmiskuvat näkyvät kiky-sopimuksen toteutuskeinojen lisäksi erilaisina johtamistapoina työpaikoilla. Modernin, niin kutsutun palvelevan, johtamistyylin yksi avainsana on vastuuttaminen. Sen mukaan työntekijälle annetaan vastuu tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta. Siihen liittyy samalla työntekijän vapaus päättää keinoista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastuuttaminen perustuu luottamukseen. Se myös vahvistaa luottamusta, sillä meillä on pyrkimys olla osoitetun luottamuksen arvoisia. Vastakohtana voisi olla niin sanottu kepillä johtaminen, jonka keskeiset keinot ovat kontrolli ja pakottaminen.

Kumpi sinua liikuttaa, keppi vai porkkana?

Anna Tienhaara
psykologi ja organisaatiokonsultti FINOD
työskentelee Työterveyslaitoksella esimiesten ja henkilöstön valmentajana ja kouluttajana

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*