Hankeosapäällikkö Mikko Korhosen takana näkyvät Vaalimaanjoen sillat valmistuvat maaliskuussa 2018.

Suomen tieyhteys Keski-Eurooppaan paranee

Rakenteilla olevan E18 Hamina–Vaalimaa-moottoritien aihio metsän keskellä alkaa olla valmis. Metri motaria maksaa reilu 8 000 euroa.

Hamina-Vaalimaa-moottoritien uudelle tieosuudelle rakennetaan yhteensä 45 siltaa ja 5 eritasoliittymää. Kevyen liikenteen väyliä rakennetaan 4,5 kilometriä ja meluesteitä 8,4 kilometriä. Pohjavesiä suojataan kilometrin matkalta.

Venäjälle kulkeva rekkaliikenne puuroutui pahasti 10 vuotta sitten, kun maahan alettiin viedä isosti tavaraa Suomen kautta. EU:n vuonna 2014 Venäjälle määräämien talouspakotteiden myötä rekkaliikenne on hiipunut. Uusi moottoritie kuitenkin tehdään, sillä rakennettava 32 kilometrin tieosuus on viimeinen osa Turusta itärajalle kulkevaa E18-moottoritietä, joka on Suomen tärkein tieyhteys Keski-Eurooppaan.

Tie rakennetaan elinkaarimallilla, joka kattaa suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon seuraavat 20 vuotta. Hankkeen tilasi Liikennevirasto ja sen rakennuttaa Tieyhtiö Vaalimaa Oy, jonka kanssa YIT rakennus Oy on solminut aliurakkasopimukset. Hanke maksaa valtiolle 378 miljoonaa euroa, josta rakentamiseen menee 265 miljoonaa.

Työ alkoi kesällä 2015 ja se valmistuu neljässä osassa. Tuotannon huippu osui viime kesään, jolloin hankkeessa työskenteli parhaimmillaan 550 henkilöä. YIT:n omat työntekijät vastaavat projektisuunnittelusta -ja johdosta, valvovat alihankkijoiden toimintaa ja tekevät hankkeen varustelutöitä.

Prolainen hankeosapäällikkö Mikko Korhonen vastaa helmikuussa 2018 aukeavasta Kattilainen–Virojoki-osuudesta.

Ulkomaalaisia työvoimasta on noin 20 prosenttia, eniten virolaisia, bulgarialaisia ja venäläisiä. Alihankkijoille on myyty projektista osakokonaisuuksia siltojen rakentamiseen, maanrakennukseen ja Vaalimaan tunneliin liittyen.

Uusi moottoritie sijoittuu pääosin metsäalueelle. Ympäristöstä huolehtiminen on otettu erityisesti huomioon. Pieneläimille rakennetaan tien ali meneviä kulkuputkia. Niitä käyttävät esimerkiksi jänikset ja supikoirat, mutta myös pieni karhu mahtuu. Liito-oraville on jätetty ylityspaikkoja.

Alueen poikki kulkee viisi jokea tai puroa. Virojokeen laskevassa Saarasjärvenojassa elää uhanalainen purotaimen, jota uhkaa maaperässä oleva sulfidisavi. Sulfidisavi reagoi hapen kanssa ja muuttuu rikkihapoksi. Jokeen päästessään se happamoittaisi veden ja vaarantaisi taimenen elinolosuhteet. Saarasjärvenojaan laskeviin laskuojiin onkin rakennettu neutralointialtaita ja happamuutta ja sameutta mittaavia laitteita, joiden avulla vesien laatua seurataan reaaliaikaisesti.

Natasha Petrell
Kuvat Markus Sommers

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*