Jyri Häkämies kuvattuna Ek:n toimistossa, Etelärannassa. Kuva: Tuomas Marttila

Miksi EK luopui keskitetyistä tulosopimuksista?

uora kysymys – vastaajana Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Suomessa on tehty keskitettyjä tulosopimuksia vuodesta 1968. Niissä on aikojen saatossa sovittu palkansaajien, työnantajien ja hallituksen kesken esimerkiksi palkoista, vuosilomista, verotuksesta, perhevapaista, vapaapäivistä ja eläkkeistä.
Viime marraskuussa työnantajien keskusjärjestö EK ilmoitti tehneensä sääntömuutoksen, joka estää sitä osallistumasta huhtikuun 2016 jälkeen keskitettyjen tulosopimusten tekemiseen.

Miksi päätitte lopettaa keskitettyjen tulosopimusten tekemisen?
– Tavoitteena on suomalaisen työn kilpailukyvyn parantaminen ja uskomme sen tapahtuvan parhaiten, kun palkanmuodostus viedään mahdollisimman lähelle yrityksiä. Siihen liittokierros (liitot sopivat alan palkoista) on väylä, koska toimiala ovat kovin erilaisia.

Ajattelitteko päästä halvemmalla?
– Tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen ja siihen kuuluu paitsi raha, myös erilaiset joustavuudet. Nyt on tehty vuosia sinänsä hyvin maltillisia palkkaratkaisuja, mutta ne eivät ole mahdollistaneet laadullisten kysymysten parantamista. Tavoitteena on parantaa kilpailukykyä myös tekstiasioilla.

Tarkoittaako tämä sitä, että palkankorotuksille liittojen välillä sovittuna ei ole ylärajaa?
– Mikäli siirrymme ”Suomen malliin”, eli sellaiseen vientivetoiseen malliin, jossa kansainvälisessä kilpailussa olevat alat määrittävät kustannustason, luonnollisesti sitoudutaan yhteiseen kattoon.

Uusissa säännöissä nimenomaisesti todetaan, että EK:lla on koordinaatiotehtävä. Luovuitte tulosopimuksista ja siirsitte vastuun liitoille. Sisältääkö tämä sen, että työrauhasta – ei lakkoja – sovitaan samassa paikassa kuin palkoista?
– Työrauha on luonnollisesti kolmikannan eli keskusjärjestöjen ja hallituksen tai kaksikannan eli keskusjärjestöjen asia. Sääntömuutos koskee keskitettyjä palkkaratkaisuja ja siihen liittyviä suosituksia. Sen sijaan normaalit kolmikanta-asiat ovat jatkossakin EK:n toimenkuvassa.

Kysyn vielä: Jossain sovitaan jatkossakin palkoista, ja teidän mielestänne ei enää keskitetysti. Sovitaanko työrauhasta samassa paikassa kuin palkoistakin aina sopimuskaudeksi?
– Usein palkansaajaedustajat sanovat että ”me myymme neuvotteluissa työrauhaa”. Kun syntyy TES, sovitaan samalla puolin ja toisin että alalle on taattu työrauha. Se on normaalia toimintaa.
– Mutta sen sijaan työrauhaa koskevasta lainsäädännöstä päättää eduskunta.

Eli teidänkin näkemyksenne mukaan siellä missä sovitaan palkoista, sovitaan jatkossakin työrauhasta sen sopimuksen osalta?
– Kyllä. Se tulee sopimuksen myötä.
Pekka Kaipainen
Kuva Tuomas Marttila

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*