Tukea uuteen ammattiin

Tukea uuteen ammattiin

Epävarmuutta, irtisanomisia, työpaikkojen ja kokonaisten alojen katoamista. Rakennemuutos voi vetää maton aikoinaan fiksun uravalinnan alta.

Entä, jos meillä ei olisi aikuiskoulutustukea? Silloin olisi reilusti nykyistä enemmän työttömiä, mutta myös työvoimapulaa, varsinkin hoitoalalla. Osaamisen kehittäminen työpaikoilla olisi pysähdyksissä. Talousvaikeuksissa olevat yrityksetkin menettäisivät hyödyllisen vaihtoehdon lomautuksille.

Pron koulutuspoliittisen asiantuntijan Petteri Hyttisen mielestä aikuiskoulutustuella on suuri merkitys myös prolaisille.

– Sen turvin voi saada ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suuruisen tuen 19 kuukaudeksi opiskelua varten, Hyttinen sanoo.

Tuki on tarjonnut alan vaihtajille mahdollisuuden opiskella ja työllistyä uudelleen, kun vaihtoehtona olisi ollut työttömyys. Sen avulla on voinut myös täydentää osaamistaan ja parantaa työmarkkina-asemaansa nykyisessä työpaikassaan opintovapaan jälkeen.

Tukea saa tietyin ehdoin mihin tahansa julkisen valvonnan alla olevaan täydennyskoulutukseen tai tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Tuki uhattuna, vai onko?

Hallituksen viimesyksyinen esitys romuttaisi aikuiskoulutustuen. Valtio luopuisi perusosan rahoittamisesta kokonaan, jolloin tuen määrä laskisi noin puoleen nykyisestä.

Jokainen voi miettiä, miten kannustavaa olisi lähteä kouluttautumaan, jos saisi kuussa vain 700–900 euroa. Nykyisellä aikuiskoulutustuella saat 19 kuukauden ajan kuitenkin lähes ansiosidonnaista työttömyysturvaa vastaavan summan eli 60–70 prosenttia aiemmista ansioista.

Nyt hallitus on loiventanut kantaansa. Kilpailukykysopimuksen osana sovittiin, että tuen perusosaa alennetaan 15 prosenttia, ja loput rahoitettaisiin työttömyysvakuutusmaksusta eikä valtion rahoista kuten tähän asti. Opiskelijan käteen jäävä rahamäärä laskisi vastaavasti.

– Tällä olisi valtion budjettiin noin 30 miljoonan euron säästövaikutus, Petteri Hyttinen sanoo.

Aikuiskoulutustukea nauttii tällä hetkellä noin 18 000 opiskelijaa. Oletettiin, että pelko tuen jyrkästä pienentymisestä ensi vuoden alussa olisi herätellyt opiskelemaan haluavia aktivoitumaan suurin joukoin viime vuoden lopulla, mutta suurta hakijaryntäystä ei kuitenkaan tullut.

– Aikuiskoulutustuki hyödyttää eniten työntekijäporrasta ja keskiluokkaa eli keski- tai matalapalkkaisia. Ylempää keskijohtoahan työnantajat sitouttavat tarjoamalla tukea erilaisiin MBA-tutkintoihin ja vastaaviin.

Kaikki koulutus maksulliseksi?

Petteri Hyttisen mielestä hallituksen suunnitelmat ovat osa suurempaa trendiä, joka tähtää kaiken koulutuksen muuttamiseen pikku hiljaa maksulliseksi. Onhan hallitus nyt leikkaamassa opintorahojakin.

– Jos kaikki koulutus pitää rahoittaa lainaa ottamalla, se kanavoituu hyväosaisille, hyvässä työmarkkina-asemassa oleville, tai heidän lapsilleen. Jo nyt tästä on nähtävissä merkkejä.

Hyttisen mukaan kyse on arvovalinnasta. Halutaanko paluuta entiseen, jolloin ei ollut opintorahajärjestelmää?

– Suuri osa kansallisesta osaamispotentiaalista menee hukkaan. Vain hyväosaisilla on varaa riskeerata ja rahoittaa opiskelunsa lainalla tilanteessa, jossa työllistyminen opintojen jälkeen ei ole ollenkaan varmaa.

Tiina Pelkonen

 

Aikuiskoulutustuen ehdot

– olet ollut vähintään 8 vuotta työelämässä
– nykyinen työsuhteesi on kestänyt vähintään vuoden
– olet työstäsi opintovapaalla
– et saa muuta tukea opintoihisi

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*