Tunnista uupumus ajoissa

Tunnista uupumus ajoissa

Eilen töissä romahdin täysin. Istuin tunnin kädet sylissä, kunnes työkaveri tuli kysymään mikä on. Lähdin taksilla kotiin.

Työuupumus kehittyy hitaasti pitkittyneen työstressin myötä. Ensin tulee stressioireita kuten unettomuutta, ahdistusta, päänsärkyä, ihoreaktioita. Sitten voimat loppuvat kokonaan ja tulee pysähdys.

Tutkimusprofessori Jari Hakanen haastatteli työuupuneita väitöskirjaansa:

– Työntekijät ovat liiankin sopeutuvia. Lyhytkestoisina stressioireita siedetään.

Huolestuttavaa Hakasen mielestä on, että stressiä on alettu parinkymmenen viime vuoden aikana pitää ikään kuin työhön kuuluvana asiana.

Hänen mukaansa kyse on tasapainosta työn vaatimusten ja siitä saadun vastineen välillä. Väsymys ja stressi eivät välttämättä johda työuupumukseen, jos tehtävät ovat sopivan haastavia ja innostavia, johtaminen on hyvää ja työssä saa palautetta, arvostusta sekä kivan työyhteisön.

Työympäristöasiantuntija Tanja Luukkanen Prosta luetteli tekijöitä, jotka kallistavat vaakaa toiseen suuntaan:

– Aivoja kuormittavat erityisesti jatkuva kiire, pakko olla tavoitettavissa koko ajan, vaikutusmahdollisuuksien puute, tietotulva ja vaikeat vuorovaikutustilanteet töissä.

Myös tietynlainen temperamentti ja ajatusmallit altistavat työuupumukselle.

– Ei pidä vaatia itseltään liikaa ja olla itselleen armoton, Luukkanen lisää.

Korkea aika pysähtyä

En nykyisin jaksa tavata ketään illalla enkä viikonloppuisin. En käy enää salilla enkä valokuvauskurssilla, hädin tuskin kaupassakaan.

Uupunut ihminen alkaa pikku hiljaa vähentää elämästään asioita, jotka ovat ennen olleet tärkeitä. Asiakkaisiin ja työtovereihin otetaan etäisyyttä eikä ole energiaa kohdata ihmisiä vapaa-ajallakaan.

– Se on selvä osoitus siitä, että olisi korkea aika pysähtyä, Jari Hakanen sanoo.

Työkaverit intoilevat kuka mistäkin. Minä huomaan tyrmääväni palavereissa kaikki ehdotukset, ja muut ovat alkaneet katsoa minua pitkään.

Ajan myötä työuupumus näkyy kyynisyytenä. Taustalla on ollut halu tehdä työnsä hyvin. Jos töitä kuitenkin on liikaa, ei mikään aika riitä tuottamaan riittävän hyvää jälkeä ja laatua. Silloin työn ilo ja merkityksellisyyden kokemus katoavat.

 

Työuupumus vai masennus?

Työuupumuksen ja masennuksen käsitteissä on merkittävä ero, koska vain masennus luokitellaan sairaudeksi.

Jos lääkäri määrää sairauslomaa työuupumuksen johdosta, sairauslomatodistuksen diagnoosikoodin ensimmäinen kirjain on Z. Se kertoo, että Kela ei välttämättä maksa työnantajan hakemaa päivärahaa sairauspoissaolon omavastuuosuuden ylittävästä osasta.

Työuupumus liittyy työhön ja työympäristöön. Siksi sitä myös tulee hoitaa puuttumalla ensisijaisesti työn organisointiin, työilmapiiriin sekä työn määrään ja sisältöön. Masennuksen hoidon kohteena on siihen sairastunut henkilö.

Pitkään jatkunut työuupumus voi kuitenkin johtaa masennukseen, joka luokitellaan mielenterveyden häiriöksi. Myös masennus voi johtaa työuupumukseen. Työterveyshuollossa osataan tunnistaa, kummasta on kysymys ja ratkaista, miten ongelmaa lähdetään ratkomaan.

 

Jos olet työuupunut

Kerro esimielelle työn ongelmista.

Pyydä luottamusmieheltä tukea ja neuvoja.

Hae apua työterveyshuollosta.

Pysähdy, lepää ja mieti rauhassa mitä haluat elämältä ja työltä.

Ole tarvittaessa yhteydessä liiton asiamiehiin.

Prolla on työhyvinvointikursseja ja koulutuksia, nyt myös verkossa.

 

Tiina Pelkonen

Anna palautetta paperilehdestä!

pro_3-2016_kansi_lev_320px

6 kommenttia

  1. Esimies, luottamusmies ja työterveyshuolto ei ole toimiva tie -minulla meni vuosia hukkaan noiden käsissä. Työuupumus on jo niin vakava merkki henkilölle sopimattomasta työympäristöstä -nimenomaan työympäristöstä- että ainoa vaihtoehto ei välttämättä ole sairasloma vaan työpaikan vaihdos tai uudelleenkouluttautuminen omin voimin. Puhun kokemuksesta ja ei, toimeentulon epävarmuus ei ole ongelma -tein sen itse ulosottomiehen ja pankin kurimuksessa ja voin nyt hyvin 🙂

  2. Katja Palhus

    Ikävää, että et saanut apua työpaikalta, jossa asia olisi pitänyt ratkaista. Harvalla on voimia lähteä tilanteesta ja kouluttautua uudelleen, hienoa, että löysit itse uuden alun!

  3. Pirpana

    Minäkään en saanut apua työpaikalta uupumukseen, päinvastoin. Uuvuttuani aloin tehdä virheitä ja niihin puututtiin samoin lisääntyneisiin poissaoloihini. Jouduin toimittamaan todistuksen jokaisesta yksittäisestä päivästä. Huonot esimiestaidot, työn epätasainen jakautuminen henkilöiden välillä, vain negatiiviset palautteet kehityskeskusteluissa, vaikuttamismahdollisuuksiinsa puute johtivat tähän.
    Nyt voi sanoa, että olisi pitänyt etsiä uusi työ, mutta väsyneenä se tuntuu liian isolta ponnistukselta. Nyt ollut toipumassa yli vuoden enkä aio palata. Itsetunnon kasaamiseen on mennyt yllättävän pitkä aika.

  4. Tanja Lehtoranta

    Kiitos tarinasi jakamisesta, Pron työhyvinvointiasiantuntijan korvissa kuulostaa tutulta.

    Oli ikävä kuulla, että työpaikalla ei tunnistettu työuupumustasi ja osattu tukea sinua oikealla tavalla. Koska työuupumuksesta toipuminen vie pitkän ajan, eikä tapahdu itsestään, olisi tärkeää, että kuormittumista voitaisiin ennaltaehkäistä työpaikalla. Sinun työpaikallasi tässä olisi ollut parannettavaa.

    Hienoa, että olet nyt toipunut ja valmis palaamaan työelämään. Kun palaat työelämään, muista tarkkailla omia voimavarojasi. Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen suunnittelu ovat tosiaan yksi vaihtoehto.

    Jos palaat vanhaan työhösi, paluu tulee aloittaa työterveysneuvottelulla. Työn kuormittavuuteen tulee puuttua ja jaksamista tarkkailla tehostetusti. Paluuvaiheeseen voidaan määritellä väliaikainen muokattu tehtävänkuva. Kannattaa myös harkita palaamista asteittain osasairauspäivärahan tuella. Muista että henkilöstön edustaja voi olla neuvottelussa mukana halutessasi. Muutoksen vaikutuksia on seurattava kunnes hyvinvointi palautuu ja säilyy.

  5. Boreout

    Itse olen havainnut, että burnoutin tyyppiseen uupumukseen reagoidaan kyllä. Mutta entä jos kyse on tylsistymisestä, joka tutkimusten mukaan (ks esim Lotta Harjun juuri julkaisema väitöskirja) aiheuttaa varsin vastaavia ongelmia kuin burnout, vaikka syyt ovatkin erilaisia.

    Itse olen uupunut tylsyyteen, rutiiniin ja virikkeidrn puutteeseen. Pahasti. Esimies ei usko, että tylsistyminen vaikuttaa keskittymiseen ja ajaa vaatimuksillaan vielä enemmän nurkkaan. Virikkeitä sieltä suunnalta ei ole tarjolla, työssä ei ole tuunaamisen mahdollisuutta. Päässä surraa, lopulta lyö tyhjää. Vapaa-ajalla hankala saada aivotoimintaa käyntiin, ihmisiä en halua nähdä.

    Työterveyshuollosta uskon apua löytyvän burnouttiin, mutta miten on tylsistymisen kanssa? Tuleeko sama vastaus kuin esimieheltä – ryhdistäydy, sulla on vaan huono asenne.

    Olenko robotti vai ihminen?

    • toimitus

      Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitustekijät että työntekijöiden kuormittuminen ja pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta. Erikseen tulee tarkastella työn kuormitustekijöitä ja työntekijän kuormittumista. Kuormitustekijät johtuvat työstä tai työympäristöstä riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Sen sijaan kuormittuminen on yksilöllistä, sen laatu ja määrä vaihtelevat työntekijän tilanteen mukaan.

      Sekä työn yli- tai alikuormitus voi aiheuttaa terveyshaittoja työntekijälle. Myös liian vähäinen työmäärä voi kuormittaa. Liian helppo ja yksinkertainen työ on laadullisesti alikuormittavaa. Ota asia uudestaan esille esimiehesi kanssa. Pyydä tukea työsuojeluvaltuutetulta tai luottamusmieheltä, myös työsuojelun tulisi voida auttaa asiassa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*